Ostit sitten roskaa? - Vähennä jätteen määrää

Moni ei ajattele kierrättämistä tärkeänä osana arkea, mutta roskien lajittelu on toimivan jätehuollon perusta.
Moni ei ajattele kierrättämistä tärkeänä osana arkea, mutta roskien lajittelu on toimivan jätehuollon perusta.

Joissakin nettikeskusteluissa kierrättäminen mielletään liian vaikeaksi tai aikaa vieväksi. Kuitenkin arjessamme lajittelemme paljon asioita: likapyykit pesuasteen mukaan, astiat kaappiin ja kaupasta tultuamme lajittelemme ostetut tuotteet joko jääkaappiin tai kuivasäilytykseen. Suurin osa lajittelee pantilliset pullot ja tölkit. Miksi siis roskien lajitteleminen koetaan niin hankalaksi?

Kenties emme ajattele ympäristöämme, luonnonvaroja ja tulevaisuutta. Heittäessäsi maahan yhden roskan, se ei vielä saastuta maapalloamme. Entä kun saman tekevät miljardit ihmiset päivittäin? Yksi ihminen on osa kokonaisuutta ja omilla teoillamme voimme vaikuttaa maapallon tulevaisuuteen.

Pudota vasta
roskiksen kohdalla

Kaupungit yrittävät parhaansa ehkäistä roskaamista lisäämällä roskiksia katujen varsille. Siisteys on merkittävä osa kaupungin, katujen ja ympäristön viihtyvyyttä. Ei ole iso vaiva kadulla kävellessään pitää roskaa hetki kädessään ja heittää se seuraavaan vastaantulevaan roskikseen. Pieni vaiva hyötyyn nähden.

Pieni vaiva hyötyyn nähden.


Etenkin tölkkien ja muovipullojen maatuminen kestää satoja vuosia, jos kukaan ei kerää niitä luonnosta pois. Tupakantumppien ja purukumien maatumiseen menee yli 10 vuotta. Niitä kerätään vielä vähemmän kuin rahanarvoisia pulloja.

Luonto ei ehdi sopeutua roskan määrään ja monet materiaalit, kuten lasi, eivät maadu koskaan. Roskilla tuotamme myös vaaraa luonnonvaraisille eläimille, joilla esimerkiksi kalastussiima, lasi ja muovipussi voivat koitua kohtaloksi.

 

Näin kierrätät kotona

Kierrättäminen on materiaalien ja luonnonvarojen uudelleenkäyttöä. Helpointa on aloittaa määrittelemällä paikka paperille, pahville, metallille ja lasille. Monessa vuokra-asunnossa on valmiiksi useampi pieni jäteastia, joilla pääsee kierrättämisessä helposti alkuun.


Keräyspaperia on käytännössä kaikki mikä tulee postiluukusta. Keräyspaperille onkin kätevintä pitää kangaskassia, jolla saa helposti kuljetettua mainoslehdet keräyslaatikkoon. Paperinkeräykseen kierrätetty sanomalehti voidaan käyttää uudelleen jopa 5–6 kertaa.

Pahvia eli keräyskartonkia on pakkauspahvia kuten maito-, mehupurkit, keksipaketit, munakennot ja wc-paperin hylsyt. Nestettä sisältäneet pakkaukset huuhdellaan ja valutetaan kuiviksi. Paksumpi tuotepakkauksissa käytettävä pahvi käy myös keräyslaatikkoon. Sellaisia ovat esimerkiksi elektroniikkapakkaukset ja muuttolaatikot, jotka on litistettävä ennen kuin ne laitetaan keräyslaatikkoon. Muovikorkkeja, niittejä ja pakkausteippejä ei tarvitse poistaa. Pahvista tuotetaan paperi- ja kangasrullissa käytettäviä hylsyjä sekä uusia tuotepakkauksia.

Biojäte päätyy oman pihan kotikompostissa luonnollisesti takaisin maaksi, mutta biojäteastiasta banaaninkuoret kavereineen päätyvät uusiutuvaksi energiaksi eli biokaasuksi. Jos biojätettä syntyy kotona paljon, voi hyödyntää kauppojen hedelmäosastoilla tarjolla olevia biojätepusseja tai ostaa rullan. Jos haluat helposti kierrättää pienen määrän biojätettä, voi sanomalehdestä taitella nyssykän, jonka voi heittää kokonaisuudessaan biojäteastiaan.

Lasia voi uusiokäyttää rajattomasti ilman että sen laatu ja puhtaus heikkenevät. Metallia voi kierrättää lähes loputtomasti, joten hyöty on suuri. Monissa talouksissa lasia ei tule kovin runsaasti, joten lasin ja metallin kierrättäminen on helppoa. 

Muovi on useimmiten pakkausjätettä. Muovijäte uusiokäytetään muun muassa muovipusseihin, -putkiin ja -levyihin sekä pakkausmuoveiksi. Muovi saa myös uuden elämän ämpäreinä, aidantolppina ja muovisina kukkaruukkuina.

Vaarallinen jäte on erityistä vaaraa terveydelle ja ympäristölle aiheuttavaa ongelmajätettä, joka vaatii erityiskäsittelyä. Tällaisia ovat maalit, liuottimet, öljyt, lakat, myrkyt, torjunta-aineet ja kaasupullot. Vaaralliset jätteet ovat merkitty aina vaaraominaisuuksia osoittavilla varoitusmerkeillä. 

Paristoille ja akuille löytyy useimmista ruokakaupoista punainen pieni keräyslaatikko.

Käyttämättömät lääkkeet ja elohopeiset kuumemittarit viedään lähimpään apteekkiin, josta ne hoidetaan eteenpäin.

 

Näin pystyt vaikuttamaan
ympäristöön omilla valinnoillasi

Paras tapa vaikuttaa ympäristöön, on omien jätteiden vähentäminen. Tuotteiden valmistukseen käytetyistä luonnonvaroista 90 prosenttia muuttuu jätteeksi jo ennen kuin tuote otetaan käyttöön. Järkevintä on miettiä ostotottumuksiaan ja kierrätyksen motivaationa on kiinnittää huomiota siihen, kuinka paljon kaupasta kannamme kotiimme jätettä. On ehkä yllättävää, mutta suurimmasta osasta kotimme roskia olemme maksaneet rahaa. Tuotteiden pakkauksien lisäksi heitämme yleensä roskiin loppuun käytetyt ja rikkinäiset tavarat, joista olemme joskus maksaneet.

Monella esineellä on pitkä elinkaari,
jos sille antaa mahdollisuuden.


Jätteiden vähentämiseen auttaa välttämällä kertakäyttöisiä tuotteita. Sillä säästää selvää rahaa. Suosi kestävää, vältä heräteostoksia, huolla olemassa olevia tavaroita ja mahdollisuuksien mukaan korjaa vanhaa. Monella esineellä on pitkä elinkaari, jos sille antaa mahdollisuuden.

Käyttökelpoinen tavara kannattaa myydä tai lahjoittaa eteenpäin, jotta jonkun tarvitsema tavara ei päädy kaatopaikalle. Esimerkiksi Facebookin Roskalava-ryhmissä löytyy henkilöitä, jotka mielellään hakevat lahjoittamasi tavaran kotiovelta, jolloin vaiva on vähäinen. Usein toisen roska on jonkun toisen aarre.

Huonekaluissa ja vaatteissa on hyvä panostaa ajattomaan laatuun, sillä siten ne kestävät mahdollisimman pitkään. Laatu ei aina tarkoita kalleinta vaihtoehtoa, eikä suosittu brändi tarkoita tuotteen kestävyyttä. Vaatteissa heikkolaatuisempia saa olla uusimassa jatkuvasti, joten peruspaitoihin ja -farkkuihin kannattaa pistää muutama kymppi lisää saadakseen mahdollisimman pitkäikäisen perusvaatteen. Se säästää aikaa, rahaa ja luontoa.

Tavoitteena on, että vuoden 2025 loppuun mennessä muovipussien vuosikulutus on enintään 40 kappaletta henkilöä kohti.


Vaikka muovijätteestä tehdäänkin muovipusseja, on kestävämpi vaihtoehto ottaa kauppareissulle mukaan kangaskassi tai reppu. Kaupan liitto sopi vuonna 2016 ympäristöministeriön kanssa tavoitteesta vähentää muovijätteen syntymistä ja siten merten roskaamista. Tavoitteeksi on asetettu, että vuoden 2025 loppuun mennessä muovipussien vuosikulutus henkeä kohden olisi enintään 40 kappaletta.

Kierrättämisestä löytyy paljon netistä tietoa, mikäli jonkun tavaran kierrätystavat mietityttävät. Pienilläkin asioilla voi vaikuttaa ympäristöön ja sen tulevaisuuteen. Teet hyvän teon jo pienelläkin kierrättämisellä ja ympäristön huomioinnilla. Kierrätys on meidän sukupolven juttu.