Lentolehtiä ja sanomakoneita koulun retkellä

Saarijärven kasiluokkalaisille myönnettiin hieman rahaa, jotta he voisivat lähteä opintoretkelle Jyväskylään.
Saarijärven kasiluokkalaisille myönnettiin hieman rahaa, jotta he voisivat lähteä opintoretkelle Jyväskylään.

Saarijärven kasiluokkalaisille myönnettiin hieman rahaa, jotta he voisivat lähteä opintoretkelle Jyväskylään. He valitsivat kohteekseen Tikkakosken Ilmavoimamuseon ja toiseksi kohteeksi Keskisuomalainen-mediakonsernin.

Huhtikuisena tiistaiaamuna kello kahdeksan lähdettiin kahden linja-auton voimin räntäsateessa suuntaamaan kohti Tikkakosken Ilmavoimamuseoa.

Kekkosen kopteri

Tikkakosken ilmavoimamuseon koneisiin lukeutui hyvin nousukykyisiä koneita, brittiläisiä sekä oranssisiipinen saksalainen koulutuskonekin löytyi museosta. Huonon maineen saanut kotimainen vihuri lepäili omalla paikallaan ja sen vieressä oli Kekkosen lahjaksi saama helikopteri naapuristamme idästä. Yksi koneista oli yhdysvaltalainen pakkolaskuun turvautunut kone, joka sekin oli jo aikoja sitten parhaat päivänsä nähnyt, mutta sen ruttuinen olemus johtuikin varmasti tästä kyseisestä pakkolaskusta. Koneen lentäjän veteen uponnut saapas vitriinissä kiinnosti oppilaita.

Pariin koneista pääsi itsekin kyytiin ja konkreettista tekemistä siis löytyi. Museo kaikin puolin näytti olevan hyvä valinta reissun kohteeksi.

Kahdeksasluokkalainen Taija Malinen voisi tehdä museoon vielä uuden reissunkin.
"Ehdottomasti voisin tulla perheeni kanssa, kun iskä on ihan lentokoneihmisiä."

Myös haastattelemamme pojat Onni, Tomi, Aatu, Mikael ja Tommi peukuttivat museon puolesta.

Kun bussin kello näytti 10:02, starttasimme kohti Jyväskylää ja Keskisuomalainen-lehtitaloa. Täällä Pohjantähden alla -kappale kuului toisen bussin takaosasta.

Peukkuäänestyksen mukaan oppilaat tykkäsivät tästä ensimmäisestä kohteesta ja jos ei muuta museosta käteen jäänyt, niin ainakin taas hyvä mieli ja joillekin hieman jonkinnäköistä evästä.

Kuin vuoristoradassa

Keskisuomalaisen lehtitalossa söimme ensin lihaperunasoselaatikkoa. Koko henkilöstö otti ystävällisesti koululaiset vastaan ja yllätyksenä ruoan jälkeen olikin tarjolla vielä mehua ja jopa vaahtokarkkeja ja täytekeksejä.

Oppilaille näytettiin video Muistoja eilisestä, joka kertoi Keskisuomalaisen historiasta. Välillä lehden päätoimittajina olivat toimineet kaksi veljestä ja välillä taas toimittajaksi oli tullut videossa musikaaliseksi, nopeaksi ja karskiksi kirjoittajaksi kutsuttu mies, joka näki kuulemma makkaran molemmat päät. Keskisuomalaisen historiaan kuului itänaapurimme aikaansaama lehden lakkautus ja sitten tästä toivuttua oli taas sotajuttujen vuoro.

Keskisuomalaisen oli kuulemma pitänyt olla niin tiivis, ettei naapurin kollikaan putoaisi kaivoon huomaamatta. Lehteä oli käsketty levittää jokaikiseen mökkiin.    

Videon jälkeen ryhmät kävivät vuorotellen kurkistamassa painon puolelle. Ensimmäisestä ovesta sisään astuessa nenään otti väistämättä pistävä haju. Seuraavan oven takana kuului hirveä hurina ja lattialla oli massiivisia paperirullia. Yhdessä pienessä huoneessa oli ainakin kuusi miestä kahvilla ja seuraavalla osastolla lehtiä liikkui liukuhihnalla, aivan kuin ne olisivat olleet vuoristoradassa. Hieman edempänä odottivatkin valmiit lehdet isoissa pinoissa.

Lopuksi viimeisenkin videon hiljennyttyä haastattelimme vielä Keskisuomalaisen varapäätoimittajaa Inkeri Pasasta. Lukevatko nuoret tarpeeksi lehtiä ja mitä etuja toimittajan työstä saa?
"Nuoret eivät lue tarpeeksi. On tutkittu, että lehteä lukevat nuoret pärjäävät koulussa paremmin ja menestyvät Pisan jatkotutkimuksissa."

Toimittajan työn etuihin Pasanen nosti esimerkiksi sen, kun hän pääsi tekemään juttua Presidentinlinnaan, jonne ei ihan kuka vain missä tahansa aikeissa edes pääsekään.

Ennen lähtöä Jyväskylästä, Keskisuomalainen otti vielä ison ryhmäkuvan koko porukasta ja aikeissa oli tehdä juttu seuraavan päivän lehteen, kun oli näin harvinaisen iso ryhmä vierailulla.

Takaisin Saarijärvelle päästyämme haastattelimme vielä muun muassa kasiluokkalaista Phatthania. Jos toisessa reissumme kohteista pitäisi työskennellä, Phatthani valitsisi Ilmavoimamuseon. Siellä oli hänen mielestään paljon kivoja juttuja ja olisi mukava selittää pienille lapsille kaikkea Suomen historiasta. Phatthani lukee Keskisuomalainen-lehteä noin kerran viikossa.

Samalla luokalla olevaa Henniä Keskisuomalaisessa eniten kiinnosti painokone.