Kuin muumilaakso

Kiuruvedelle muuttaneet opiskelijat arvostavat paikkakunnan pienuutta, luontoa ja hampurilaisravintolaa.
Kiuruvedelle muuttaneet opiskelijat arvostavat paikkakunnan pienuutta, luontoa ja hampurilaisravintolaa.

Kiuruvedelle muuttaminen merkitsee kymmenille nuorille vuosittain mahdollisuutta toteuttaa oma unelma. Ylä-Savon ammattiopiston hevostalouden yksiköstä valmistutaan 2–3 vuodessa hevostenhoitajaksi erilaisin suuntautumisvaihtoehdoin.

Tämän unelman perässä Kiuruvedelle muutti viime syksynä myös Neea Rissanen, 16, Kuopiosta.
"Opo yritti saada hakemaan muuallekin, esimerkiksi lukioon, mutta tämä oli ainoa paikka, jonne oikeasti halusin. Olen ratsastanut alakoululaisesta saakka."

Suurin osa perustutkinnon suorittavista on tullut opiskelemaan Kiuruvedelle suoraan peruskoulusta ja asuu ensimmäistä kertaa poissa kotoa. Enemmistö, kaksi kolmasosaa, asuu Kiuruveden keskustassa – tai kylällä, kuten he itse sanovat – koulun asuntolassa ja loput yksityisissä vuokra-asunnoissa.
 

Ostoksia ja hampurilaisia

Hevostalouden opiskelijoiden päivät etenevät useimmiten samalla rytmillä: opiskelijat haetaan asuntolalta bussilla aamulla kello 7. Opistolla syödään aamupala, hoidetaan aamutalli ja opiskellaan lounaan molemmin puolin. Tänä aamuna opiskelijoiden taitoja on testattu eläinkuljettajan lupakoulutuksen tentissä.

Päivällisen jälkeen kello 16.30 bussi kaartaa takaisin asuntolan pihaan. Mutta Kiuruveden rannalle kauniisti rakennettu ja maisemoitu Hingunniemen koulutila ja sen noin 60 ratsua ja ravihevosta vetävät nuoria puoleensa myös iltaisin.
"Usein ajelemme tänne vielä illalla takaisin jonkun kyydillä. Joskus kohdalle osuu työvuoro illalla tai viikonloppuna", Nea Glumerus, 16, kertoo.

Nuorten elämä ei ole pelkkää opiskelua tai tallihommia.
"Me ajetaan kylällä rinkiä ja käydään Tokmannilla ostoksilla", Laura Palmroos, 18, huudahtaa ja saa kaverit nyökyttelemään.
"Rollsissa syöminen kuuluu jokapäiväisiin rutiineihin. Tai no, kahtena iltana viikossa.” Rissanen jatkaa.

 

Poikaystävän perässä?

Omassa vuokra-asunnossa keskustassa asuva Oona Heiskanen, 19, on ottanut hiljattain koiranpennun ja viettää hänen kanssaan paljon aikaa.
"Käyn kesken koulupäivänkin moikkaamassa."

Karin Ahonen, 16, nauttii ruuhkattomista lenkkipoluista ja käy juoksemassa muun muassa urheilukentällä.
"Kenttä on vähän muhkurainen, joten siinä meinaa kompastella, mutta muuten se on hyvä."

Nuorten mukaan Kiuruvesi ei ole hassumpi paikka asua. Kauniiden maalaismaisemien keskellä keskustassa on heidän mielestään yllättävän paljon kauppoja.
"Kiuruvedellä on kaunista, jos vertaa vaikka Kuopioon, jossa on paljon töhryisiä paikkoja. Tämä on kuin muumilaakso." Rissanen arvioi.

Ajatus siitä, että nuoret jäisivät Kiuruvedelle asumaan valmistuttuaan, saa heidät mietteliäiksi. Todennäköisesti moni palaa kotipaikkakunnalleen tai sen läheisyyteen, mutta asia ei ole ihan yksioikoinen.
"Riippuu siitä, mistä saa töitä. Toisaalta voisin jäädäkin tänne." Palmroos pohtii.
"Tai riippuu siitä, mistä poikaystävä löytyy", joku heittää.
"Ei muuten riipu. Minä en ainakaan miehen perässä muuta mihinkään!" Ahonen näpäyttää.

Hingunniemi ei hiljene kesäksikään. Jotta paikat ja eläimet tulevat hoidetuksi, jokaisella opiskelijalla on kesällä 24 työpäivää. Uusi lukuvuosi käynnistyy 10. elokuuta. Ryhmää opettaa Sari Karvali.

 

Juttu on tehty Meidän juttu -maakuntakiertueella.