EU:n ja Venäjän suhteet ovat molemmille merkittävät

EU:n ja Venäjän suhteet ovat ongelmallisia niin pitkään, kun EU pitää yllä pakotteita ja Venäjä vastapakotteita.

Euroopan unionin ja Venäjän suhteet ovat molemmille osapuolille merkittävät. EU on Venäjän tärkein kauppakumppani ja itse EU:lle Venäjä taas on kolmanneksi suurin kauppakumppani. EU ja Venäjä ovat keskenään strategisia kumppaneita, ja yhteistyötä pyritään kehittämään eri osa-alueilla, kuten muun muassa yhteisellä talousalueella, yhteisellä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella sekä tutkimus- ja koulutusaloilla. Yhteistyötä tehdään myös asevalvonnassa, pelastustoiminnassa sekä kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin vastaisessa toiminnassa.

Myös EU on Venäjästä riippuvainen eri tavoin. Esimerkiksi Venäjän raakaöljyvienneistä yli 80 prosenttia suuntautuu Eurooppaan. Lisäksi Venäjä toimittaa noin kolmanneksen kaikesta EU:lle tuotavasta kaasusta, raakaöljystä sekä hiilestä. EU:n ja Venäjän hyvät suhteet ovat toisaalta myös ehdottoman tärkeitä poliittisen, sosiaalisen ja taloudellisen vakauden edistämiseksi. EU:n ja Venäjän heikentyneet suhteet heijastuvat helposti muuhun globalisoituneeseen maailmaan.

Venäjän sisäpoliittinen kehitys ihmisoikeuksien ja kansalaisyhteiskunnan osalta on tuonut kuitenkin ongelmia molempien osapuolten välille. Myös Krimin ja Itä-Ukrainan kriisin myötä Euroopan unionin ja Venäjän suhteiden välillä on ollut merkittävää rakoilua.

EU sekä useat muut länsimaat ovat asettaneet Venäjälle pakotteita, jotka ovat aiheuttaneet hallaa Venäjän taloudelle, mutta myös heikentäneet joidenkin EU maiden taloustilannetta. EU:n asettamat pakotteet johtivat siihen, että Venäjä vastasi pakotteisiin omilla tuontikielloillaan ja kieltämällä lähes kaiken ruoan tuonnin EU-maista, Yhdysvalloista ja muutamista muista länsimaista. Esimerkiksi Suomen maidon ja lihan vientialojen kannattavuus on laskenut reilusti pakotteiden myötä. Pakotteet ovat aiheuttaneet monille maille suuria taloudellisia tappioita, joiden koon arvioidaan olevan 100 miljardia euroa. Muun muassa EU-Venäjä-huippukokous peruttiin, ja EU:n jäsenmaat päättivät olla järjestämättä sääntömääräisiä kahdenvälisiä huippukokouksia. Kahdenväliset neuvottelut viisumiasioista sekä EU:n ja Venäjän uudesta sopimuksesta keskeytettiin. Kaikesta tästä huolimatta Venäjälle asetettuja pakotteita voidaan kuitenkin pitää perusteltuina.

Lisäksi Venäjä lietsoo myös aggressiivista ja lisääntyvissä määrin tuloksia tuottavaa informaatiosotaa muuta maailmaa vastaan. Venäjä on myös aktiivisesti väärennellyt vuosien varrella Krimin ja Itä-Ukrainan tapahtumia. Venäjä on muun muassa syyttänyt Ukrainan tiedustelupalvelua siitä, että se on suunnitellut terroristi-iskua Krimillä. Listaa voikin jatkaa vaikka kuinka, ja kyseinen syytös on vain pintaraapaisua Venäjän suorittamasta informaatiosodasta.

EU:n ja Venäjän yhteistyön tulevaisuus näyttää tällä hetkellä hataralta. EU:n ja Venäjän suhteet ovat ongelmallisia niin pitkään, kun EU pitää yllä pakotteita ja Venäjä vastapakotteita. Samoin Venäjän tulisi lopettaa maassa ihmisoikeuksien, kuten sananvapauden, loukkaukset sekä lopettaa maassa suoritettava informaatiosota. Venäjän olisi myös siirrettävä joukkonsa pois Krimin ja Itä-Ukrainan alueelta.

Osapuolet ovat kuitenkin edelleen riippuvaisia toisistaan, sillä onhan EU Venäjän tärkein kauppakumppani ja EU pitkälti riippuvainen Venäjän kaasukuljetuksista. Yhteistyö useilla osa-alueilla ongelmista huolimatta näkyy jatkuvan.

EU:n ei kuitenkaan tulisi antaa liikaa periksi Krimin ja Itä-Ukrainan osalta, koska Venäjän toimet alueella on väärin. Jos EU menisi välinpitämättömälle linjalle asian osalta, mistä tiedämme että seuraavana on Suomi?


 

Lähteet:
http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=298586&contentlan=1&culture=fi-FI
https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4-Ukrainan_sota
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ukrainan_kriisist%C3%A4_johtuvat_pakotteet
http://www.consilium.europa.eu/fi/policies/sanctions/ukraine-crisis/
http://www.europarl.europa.eu/EPRS/TD_EU-Russia-Relations.pdf
http://yle.fi/uutiset/3-9092098
http://yle.fi/uutiset/3-8382724