Vähän niinkuin lentäminen

Ilma-akrobatia

Maia on 13-vuotias tyttö Kaarinasta. Hän harrastaa ilma-akrobatiaa turun SirkuUnionissa. 

Kilpailetteko lajissa, ja jos kilpailette, niin onko niihin pakko osallistua? 
- Ei kilpailla. Meillä tosin on esityksiä, kevät- ja jouluesityksiä, ja niihin saa osallistua jos haluaa. 

Mikä on antoisinta lajissa? 
- Se että ei ole pakko tehdä mitään. Sinulla on vapaat kädet ja saat tehdä ihan niin paljon kun sinun osaamistasosi sallii. Ja että saat itse halutessasi suunnitella oman koreografian, joka on lempiasiani.

Mitä välineitä lajissa käytetään? 
- Trapetsia, joita on erilaisia, esimerkiksi paritrapetsi, joka on vähän leveämpi, muita välineitä on mm. vertikaalikangas, köysi, rengastrapetsi ja vaikka verkko. Lisääkin varmasti löytyy.

Teettekö kaiken yksin, vai parin kanssa? 
- Itse teen paritrapetsia pääosin, eli olen samalla trapetsilla toisen henkilön kanssa. Teen sen lisäksi kyllä itse omiakin juttuja eri välineillä, mutta silti päälajini on paritrapetsi. Muuten oikeastaan kaikki ryhmässämme tekee yksin.

Jos pelkää korkeita paikkoja voiko silti harrastaa ilma-akrobatiaa?
- Voi. Itse minulla on pieni korkeanpaikankammo, mutta meillä on todella turvallista harrastaa, ja meillä on paksut hyvät patjat, joten harvemmin sattumista tarvitsee pelätä. 

Tuleeko lajissa koskaan tunnetta “että minä en kyllä tähän pysty” ?
- Tulee välillä, mutta tämä on juuri siitä syystä esimerkiksi hyvä harrastus, että jos ei pysty, ei ole pakko. Itse yritän tehdä niin paljon kuin pystyn, ja ajan myötä pystyy tekemään enemmän.

Kuinka kauan olet harrastanut?
- Nyt kesän alussa tulee varmaan kaksi ja puoli vuotta täyteen.

“ Trapetsilta putoaminen ei satu, mutta sitä pitää harjoitella, niinkuin luistelussakin kaatumista. Turvallisilla patjoilla tekeminen ei edes pelota paljoa.

Haastattelija: Viivi Hamarila 
Haastateltava: Maia Majabacka