Nukkua voi monella eri tavalla, kunhan nukkuu

Suomalaiset nukkuvat omissa huoneissa, aasialaiset lattialla mattojen päällä.
Suomalaiset nukkuvat omissa huoneissa, aasialaiset lattialla mattojen päällä.

Nukkumista voi tehdä monella lailla. Suurin osa ihmisistä nukkuu pyjamassa tai muissa nukkumiseen tarkoitetuissa asuissa, mutta osa nukkuu alasti tai melkein kokonaan alasti.

Länsimaissa yleistä on nukkua omissa makuuhuoneissa, mutta joissain maissa kaikki perheenjäsenet voivat nukkua samassa huoneessa tai jopa samalla sängyllä. Aasiassa on yleistä nukkua lattialla matoilla.

Ihminen ei pysy elossa nukkumatta

Jokaisen meistä pitää nukkua. Ilman nukkumista ihminen ei pysy elossa. Nukkuminen kohentaa ihmisen fyysistä ja henkistä olotilaa. Nukkuminen myös vahvistaa immuunijärjestelmää.

Nukkumisen aikana hengitys ja pulssi hidastuvat, ruumiinlämpö alenee ja lihakset rentoutuvat, mikä palauttaa ruumiiseen energiaa. Nukkuminen suojaa myös sairauksilta.

Geenit ja ympäristö vaikuttavat uneen

Jokaisella meistä on oma uni-valverytminsä. Se noudattaa tiettyä rytmiä, joka varmistaa, että ihminen saa tarvittavan määrän unta. Rytmiin vaikuttaa geenit ja ympäristöolot. Unen rytmiin voivat myös vaikuttaa valo ja äänet. Nukahtaminen tapahtuu helpoiten ihmiselle tutuilla alueilla. Nukahtaminen on vaikeampaa uusilla alueilla, koska aivot ovat enemmän varuillaan uhkista ja vaaroista.

Unentarve on yksilöllinen.

 

Nukutko sinä ortodoksiunta?

Tärkein ja yleisin uni on ortounta eli ortodoksiunta. Siinä on neljä eri vaihetta, joista viimeinen on syvin ja tärkein uni. Jos syvin uni jää vähäiseksi, ihmisen vointi huononee.

Vilkeuni eli REM-uni (rapid eye movement) on toisenlaista unta. Siinä hengitys ja pulssi ovat epävakaita. Silloin myös näkee enemmän unia, jotka ovat surrealistisia ja epäloogisia.

Nukkuminen on siis jokaiselle meistä tärkeää riippumatta siitä, kuinka paljon itse nukkuu. Suurin osa ihmisistä tarvitsee 7-10 tuntia unta päivässä, mutta unentarve on yksilöllinen.

Lähteet: Wikipedia, Yle.fi, Hs.fi.