Aikuisen velvollisuus on keskustella nuoren kanssa itsetunnosta

Nuorten keskuudessa itsetunto on arka keskustelunaihe. Vaikka monet eivät pitäisikään itseään hyvännäköisenä, eivät he kykene puhumaan avoimesti aiheesta. Kun aiheesta ei keskustella, huono itsetunto jää vaivaamaan nuorta.

Aikuisen velvollisuus olisi kysyä ja jutella nuoren kanssa itsetunnosta. Keskustelun voisi aloittaa esimerkiksi kehumalla nuoren ulkonäköä tai muita piirteitä ja ominaisuuksia. Jos nuori välittömästi kiistää aikuisen kommentin, keskustelua kannattaa jatkaa esimerkiksi kysymällä, kuka nuorta pitää jollain tavoin huonona, tai mistä mielipide on saanut alkunsa. Jos nuori ei tähän kykene heti vastaamaan, ei saa kuitenkaan antaa nuoren ymmärtää kysymystä väärin. Nuori saattaa helposti ymmärtää kysymyksen tavalla, joka kannustaisi nuorta miettimään, miltä hän mielestään näyttää. 

 

Nykyään itsetunnon käsitys kohdistuu vain ulkonäköön, vaikka asia ei kuitenkaan näin ole. Itsetunto tarkoittaa myös piirteitä ja ominaisuuksia, eli sisäistä itseään. Nuoret erehtyvät usein luulemaan itsetunnon tarkoittavan pelkkää ulkonäöllistä puolta, joka edellyttää heitä tarkkailemaan kriittisesti kehoansa ja kasvojansa. Useimmiten nuoret keskittyvät vain ulkonäköönsä ja unohtavat kokonaan sisäisen itsensä.  

 

Hyväksy itsesi sellaisena kun olet.