Mikä (tai kuka) innostaa sinut lukemaan?

Kuusamossa ammattiopiston pojat lukevat tokaluokkalaisille. Lukuinnon herättämisessä voi olla kyse aika simppeleistä asioista.  
Kuusamossa ammattiopiston pojat lukevat tokaluokkalaisille. Lukuinnon herättämisessä voi olla kyse aika simppeleistä asioista.  

Luin mahtavan uutisen. Kuusamossa ammattiopiston pojat lukevat tokaluokkalaisille pojille kirjoja. (Ks. Koillissanomat: Pojat lukevat pojille – ammat­ti­o­piston pojat saavat muistijäljen pienemmilleen lukemisesta).

Lähtökohta toukokuisessa ammattiopiston luokassa kuulostaa melko tutulta. Lukeminen ei innostanut – ei ainakaan kaunokirjallisuuden, Koillissanomien jutussa kerrotaan.  Mihin sitä nyt autokorjaamolla tarvittaisiin.  

”Mitä jos lähettäisiin lukemaan alakoulun pojille”, opettaja keksi. Aluksi pojat eivät innostuneet ideasta, ja tarvittiin vähän motivointia. Varattiin tunti aikaa ja pino kirjoja. Tokaluokkalaiset saivat valita haluamansa kirjat, ja opiskelijapojat lukivat ne heille. Into heräsi, ja lopulta keväällä aloitettua kokeilua päätettiin jatkaa vielä syksylläkin, koska opiskelijat niin tahtoivat.

Lähtökohta luokassa kuulostaa melko tutulta. Lukeminen ei innostanut.

Lukuinnon laskusta kuulee paljon huolipuhetta. Omaksi iloksi lukeminen on vähentynyt. Moni teini lukee vain pakolliset koulujutut, jos niitäkään.

Lukuinnon ja lukemisen määrän lasku on selvässä yhteydessä luku- ja kirjoitustaitojen heikkenemiseen, ja tästä on syytäkin olla huolissaan. Lukutaito on nykymaailmassa yhä keskeisempi taito – ja on tietenkin huolestuttavaa, jos yhä isompi joukko putoaa tästä kelkasta.  

Huolipuheen keskellä uutinen Kuusamosta tuntuu virkistävältä ja oikeastaan vähän liikuttavaltakin. Se kertoo siitä, että lukuinnon herättämisessä voi olla lopulta kyse aika simppeleistä asioista. Luetaan yhdessä ja kohdataan toisia. Huomataan samalla, että lukemalla voi tuottaa toiselle iloa – ja saada sitä myös itsellekin.  Ääneen lukemisessa on voimaa. Lukeminen on yhteinen, yhdistävä kokemus.

Lukuinnon herättämisessä voi olla lopulta kyse aika simppeleistä asioista. Luetaan yhdessä ja kohdataan toisia.

Koillissanomien jutussa tulee esiin toinenkin ilonpilkahdus. Jutussa opiskelija Mikko Vesilahti kertoo, että hän ei lue lainkaan kirjoja. Samalla hän kuitenkin kertoo, että lukee oman alan koulukirjoja ja lisäksi ”uutisia ja sellaista netistä”. Kommentista kaikuu, että ehkä lukemista tapahtuu koko ajan huomaamatta enemmän kuin arvelemme.

Sanomalehtien Liiton tammikuussa julkaisemassa PISA-jatkotutkimuksessa selvisi, että pojat lukevat nettiuutisia selvästi tyttöjä aktiivisemmin. Ja aktiivisella verkkouutisten seuraamisella on selvä yhteys lukutaitoon.

Siis hienoa Mikko ja muut pojat! Tehän luette! Ja uutisten ja sellaisten lukeminen netistä on sekin ihan oikeasti arvokasta lukemista.

YK:n kansainvälistä lukutaitopäivää vietetään 8.9. Lukutaitopäivän kunniaksi sanomalehdet kampanjoivat lukemisen ilon puolesta. Tarina tarinan takana -kampanjassa Ellinoora, Pyhimys ja Heikki Kuula kertovat tarinat biisiensä takaa. Ks. m.me/tarinatarinantakana.