Yhä useampi ammattiin opiskeleva keskeyttää opintonsa

Opetushallituksen uusin selvitys: 11,4 prosenttia ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ei suorita tutkintoa loppuun.
Opetushallituksen uusin selvitys: 11,4 prosenttia ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ei suorita tutkintoa loppuun.

Ammatillisella koulutuksella on merkittävä rooli yhteiskunnan elinvoimaisuuden sekä kilpailukyvyn ylläpitämisessä Suomessa. Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on lähtökohtaisesti tukea väestön oppimista ja ammatillista kasvua. Ammatillinen koulutus on käytännönläheistä ja  edistää suoraan työllisyyttä, yrittäjyyttä sekä kehittää työ- ja elinkeinoelämää.

Valmistuttuaan ammatillisesta oppilaitoksesta opiskelija saa ammatillisen tutkinnon ja pätevyyden toimia työelämässä edustamallaan alalla.

Hakemisen kynnys
madaltunut

Ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen on helpottunut erityisesti ammatillisen koulutuksen reformin myötä. Opiskelijan aikaisemman osaamisen huomioiminen alentaa opiskelijan kynnystä hakeutua ammatilliseen koulutukseen sekä nopeuttaa ja edistää opintojen suorittamista käytännössä.

Ammatillisen koulutuksen reformin avulla yhteiskunta tukee ja auttaa opiskelijaa suoriutumaan opinnoista nopeammin sekä edistää opiskelijoiden valmistumista. Reformin tavoiteena on myös vahvistaa työllistymistä tai seuraavaa nivelvaihetta jatko-opintoihin.

Huolestuttavaa kuitenkin on, että yhä useammalla opiskelijalla opinnot jäävät kesken. Opetushallituksen uusimman selvityksen mukaan 11,4 prosenttia ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ei suorita aloittamaansa ammatillista perustutkintoa loppuun.

Asiantuntijat vastaavat:
Näin opiskelijoita sitoutetaan

Miten oppilaitokset käytännössä edistävät opiskelijoiden opintoihin sitoutumista, takaavat opiskelijan valmistumisen ammatillisesta oppilaitoksesta ja vastaavat opiskelijoiden erityisen tuen tarpeeseen? Ammatillisen koulutuksen parissa toimivat kertovat.

Taustaa tukitoimien
ärkeydelle

Erja Sandberg käsittelee tuoreessa teoksessaan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukitoimia eri koulutusasteilla sekä niiden nivelvaiheissa. Toisen asteen ammatillista koulutusta ja opinnoissa järjestettäviä tukitoimia ohjaa laki ammatillisesta peruskoulutuksesta.

Lain mukaan erityisopetusta annetaan oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi. Tässä laissa erityisopetus määritellään opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaksi suunnitelmalliseksi pedagogiseksi tueksi sekä erityisiksi opetus- ja opiskelujärjestelyiksi.

Toisella asteella ei ole perusopetuksesta tuttua tuen kolmiportaisuutta ja myös tukitoimien resurssointi on erilaista. Toisella asteella erityisopettaja voi vastata 500-1000 oppilaan tukemisesta. Tukea tarvitsevalle nuorelle muutos perusopetuksen erityisopetuksen resursseista toisen asteen erityisopetuksen resursseihin on suuri ja nivelvaihetta pitää ennakoida sekä suunnitella tarkasti.

Ilman tällaista prosessointia, toisen asteen ammatilliset opinnot voivat olla valtava shokki nuorelle, kun ympäristö ja kaverit vaihtuvat, sekä lisäksi tukitoimet vähenevät yhtäkkisesti. Suurin osa opinnoista pois putoamisista tapahtuukin heti ensimmäisenä syksynä. Tässä tärkeässä nivelvaiheessa tukea tarvitsevalle nuorelle hyväksi avuksi voisi olla esimerkiksi nuorisotyöntekijän tuki. Tukea tarvitsevat nuoret tarvitsevat toisaalta vahvaa tukea aikuisilta ja toisaalta positiivista vahvistamista itsestään ja taidoistaan pärjätä itsenäisesti. Näin sujuvoitetaan siirtymää perusopetuksesta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen.

Uuden reformin myötä jokaiselle opiskelijalle laaditaan HOKS. Se on asiakirja, johon kirjataan kaikki keskeiset asiat eli tutkinnon valinta, opinto-ohjaus ja muu tarpeellinen ohjaus sisältäen erityisopetuksen sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen.

Päätöksen opiskelijan erityisen tuen tarpeesta voi toisen  asteen ammatillisessa koulutuksessa tehdä ammatillinen erityisopettaja. Siksi olisi tärkeää että erityisopettajalla olisi asianmukainen ammattitaito ja hän olisi myös mukana laatimassa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan HOKSia. Reformin ydinasioita ovat henkilökohtaiset opintopolut, laaja-alainen osaaminen ja tiivis työelämäyhteistyö. Nämä vaativat vahvaa tukea tarvitsevien opiskelijoiden tilanteen kartoitusta sekä tukemista niin opinnoissa kuin työssäoppimisessa.

Laissa ammatillisesta peruskoulutuksesta säädetään osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Osaamisperusteisuus pohjautuu tutkinnon perusteiden mukaisen osaamisen saavuttamiseen ja poistaa aika-ajattelun. Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tulee hyödyntää koko opintojen ajan verraten opiskelijan kartuttama osaamista tutkinnon perusteisiin.

Osaamisen näyttämisen tulee tapahtua ensisijaisesti työelämässä. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen ohella tulee opiskelijan yksilöllinen opintopolku suunnitella niin, että opiskelija voi edetä opinnoissaan nopeammin tai halutessaan laajentaa osaamistaan.

Mitä sitten nuorten kanssa työskentelevät voisivat tehdä vielä nykyistä enemmän ja paremmin, jotta opiskelijat ammatillisessa koulutuksessa saisivat entistä enemmän tarvitsemaansa tukea ja nykyistä useampi pääsisi opinnoissaan loppuun? KT Erja Sandeberg esittää luennossaan “oikeusturva ammatillisessa koulutuksessa”  keinoiksi ainakin entistä laajempaa erityispedagogiikan osaamista ammatillisen koulutuksen opettajille ja muulle henkilökunnalle. Lisäksi hän toivoo kaikilta oppilaitoksessa työskenteleviltä aikuisilta aitoa nuoren kohtaamista, välittämistä ja konkreettista nopeaa tukea opintoihin huomioiden nuoren omat vahvuudet [7.]

Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä. Opiskeluhuolto sisältää koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon sekä opiskeluhuollon palvelut (psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut). Oppilashuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuoltoa säätelee muun muassa 1.8.2014 voimaan tullut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013). Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä ehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona, että yksilöllisenä opiskeluhuoltona. Opiskeluhuollon suunnittelusta, arvioinnista ja kehittämisestä laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma ja opiskeluhuollon järjestämisestä vastaa oppilaitoksen sijaintikunta.

Opiskeluterveydenhuollon tarkoituksena
on olla matalan kynnyksen paikka.

 

Opiskeluterveydenhuollon edustajan haastattelusta käy ilmi, että opiskeluterveydenhuollolla on käytännössä merkittävä rooli opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäjinä sekä hyvinvoinnin tukijana.

Miten opettaja opiskeluterveydenhuollon edustaja voi tukea oppimista ja opiskelua? Oppimiseen ja opiskeluun vaikuttavat muun muassa opiskelijan fyysinen ja psyykkinen terveys sekä sosiaalinen verkosto. Erilaiset haasteet elämässä voivat huonontaa opiskelijan terveyttä ja hyvinvointia. Tapaamisissa tai terveystarkastuksissa otetaan esille esimerkiksi miten opiskelu on sujunut. Opiskelijalta voidaan kysyä onko hän aikataulussa opintojen suhteen. Opiskelijaa voidaan kehottaa ottamaan vaikkapa tutor-opettajaan yhteys tai hänet voi ohjata erityisopettajan vastaanotolle. Opiskeluterveydenhuollosta ohjataan opiskelijaa eteenpäin muiden palvelujen pariin esimerkiksi terveyteen tai mielenterveyteen liittyen. Terveystarkastuksen kautta voidaan tukea opiskelijaa. Opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia kartoitetaan myös terveyskyselyjen avulla.

Millä tavoin yhteistyö opiskeluterveydenhuollon ja opetushenkilöstön välillä toteutuu? Yhteistyötä tehdään esimerkiksi opiskelijoiden hyvinvointia tukevissa työryhmissä. Ryhmissä keskustellaan asioista yleisellä tasolla. Yksi ajankohtainen huoli tällä hetkellä on opiskelijoiden yksinäisyys. Opetushenkilöstö voi olla vain opiskelijan luvalla yhteydessä opiskeluterveydenhuoltoon. Henkilöstö voi ohjata opiskelijan opiskeluterveydenhuoltoon.

Miten oppilaitoksessa on otettu huomioon syrjäytymisen ehkäiseminen? Opiskeluterveydenhuolto seuloo syrjäytymisvaarassa olevia opiskelijoita. Lisäksi terveyskyselykaavakkeilla kartoitetaan tilannetta kokonaisuudessaan. Kysely on hyvin laaja ja sen avulla yritetään puuttua ja poimia vaarassa olevat opiskelija. Opiskelijoille tarjotaan varhaista tukea tarvittaessa. Opintojen aikana opiskelijoita voidaan tukea ja tilannetta kartoittaa, mutta kun opiskelija jää pois opinnoista, jatkoyhteyttä ei ole vaan kontakti katkeaa siihen kohtaan. Toki jo opintojen aikana ohjataan tarvittaessa muiden palveluiden piiriin. Kaikkia opiskelijoita kohdellaan yhdenvertaisesti ja tilanteeseen puututaan jos huoli opiskelijan hyvinvoinnista herää.

Minkälainen opiskeluterveydenhuolto on opiskelijoille tarjolla? Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on opiskelijoiden terveyden edistäminen sekä terveyden ja hyvinvoinnin säilyttäminen. Tulevan työkyvyn ylläpitäminen, terveysongelmien ennaltaehkäiseminen opiskelussa ja tulevassa työelämässä ovat myös opiskeluterveydenhuollon olennaisia tavoitteita. Toiminnan pohjana on aina opiskelijoiden tarpeesta lähtevä tuki, joten toimintaan ei ole yksittäistä sabluunaa. Ensisijaisesti opiskeluterveydenhuolto on terveyden edistäjä ja tekee hoidollista sekä korjaavaa työtä. Lisäksi opiskeluterveydenhuolto seuloo ja tunnistaa niitä, jotka tarvitsevat apua ja joilla on huolia. Tarvittaessa opiskelijan ohjaaminen eteenpäin esim. psykiatriselle hoitajalle on osana opiskeluterveydenhuollon työtä.

Turvallinen ryhmä opiskelijan hyvinvointia ja opintoihin sitoutumista lisäämässä?
Yksi tapa tukea opiskelijoiden opintoihin sitoutumista on ryhmäyttäminen ja ryhmäytymisen tukeminen heti opintojen alkuvaiheessa. Sitä tarvitaan myös jokaisessa oppiaineessa ja ryhmän eri vaiheissa koko opintojen ajan. Turvallisessa ryhmässä oppimisprosessi tehostuu, jolloin tavoitteisiin päästään paremmin ryhmän jakaessa osaamista ja auttaessa toisiaan. Turvallinen ryhmä toimii mielipiteiden ja tunteiden ilmaisun sekä luovuuden lähtökohtana, edesauttaen näin oppimista. Turvallisessa ryhmässä työrauha, ryhmän jäsenten keskinäinen arvostus ja oppijoiden itsetunto vahvistuu. Jokainen voi olla oma itsensä tuoden esille persoonansa eri osa alueita kuten mielipiteitä, arvoja, tunteita, tarpeita, unelmia ja haavoittuneitakin puolia. Opettaja tukee ryhmän turvallisen ja avoimen ilmapiirin rakentumista osoittamalla ryhmälle hyväksyntää, avoimuutta ja luottamusta. Ryhmäyttäminen on prosessi, jolla ryhmän turvallisuuden tunnetta ja myönteisyyttä ryhmässä tuetaan. Jokainen ryhmä on erilainen ja tarvitsee sen vuoksi aina oman ryhmäytyksensä. Ryhmäytymistä tarvitaan myös kuohunta vaiheessa ristiriitojen sovitteluun ja tasa-arvoisen osallistumisen tukena. Oleellista on ryhmäläisten kokemus nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta, hyväksyntä sekä kokemus siitä, että jokainen on löytänyt ryhmässä oman paikkansa. Myös motivointi on tärkeä osa opintojen alkua. Motivoinnilla saadaan perusteltua opiskelijoille mitä opiskellaan tai harjoitellaan sekä erityisesti se, miksi näin toimitaan. [10, 15.]

 

Opiskelijaksi
sosiaali- ja terveysalalle

Opinto-ohjaajan sekä erityisopettajan haastattelusta käy ilmi, että opiskelijan aikaisempaa osaamista hyödynnetään tehokkaasti. Aikaisemman osaamisen huomioiminen edistää opiskelijan opintoihin sitoutumista. Terveysalalle sopivuus testataan pääsykokeissa psykologin toimesta. Hakijoilta  pyydetään myös rikostaustaote. Lisäksi tarvittaessa hakijan on pyynnöstä toimitettava  lääkärinlausunto terveydentilastaan. Tällaisia tapauksia on vähän, tavallisimmin todistus pyydetään mielenterveysongelmien  tai päihdetaustan takia. Ryhmänohjaajat laativat jokaiselle opiskelijalle yksilöllisen opiskelusuunnitelman, jota päivitetään tarvittaessa. Terveysalan perustutkinto on vaativa, jonka vuoksi  kaikki suorittavat opintojen aluksi lukiseulan sekä matematiikan taitoja kartoittavan testin. Tarvittaessa matematiikassa on tarjolla kertauspajat. Itsenäistä opiskelua on nykyisin melko paljon, joka saattaa olla monelle nuorelle itseohjautuvuuden sekä mahdollisten  lukiongelmienkin vuoksi haasteellista. On tärkeää, että vähäisemmätkin lukiongelmat tulisivat löydettyä viimeistään opintojen alkaessa parhaan avun tarjoamiseksi.

Opiskelijan aiempaa osaamista hyödynnetään tehokkaasti. Tällöin kolmesta henkilöstä koostuva tiimi arvioi osaamisen arviointikriteerit huomioiden. Osaaminen voi myös vanheta, ellei ole tehnyt alan töitä. Kriteerit täyttävä osaaminen pyritään tunnistamaan ja tunnustamaan. Tutkintoon on siten mahdollista päästä myös näytöstä näyttöön periaatteella. Oppilaitos tukee opiskelijan kiinnittymistä opintoihin konkreettisesti ryhmäyttämällä jokaisen ryhmän ryhmänohjaajan toimesta. Opinto-ohjaajan rooli opiskelijoiden tukemisessa on iso ja hän tavallisesti koordinoi asioita. Tarvittaessa käytännön apua opiskelija saa myös  muun muassa ryhmän ohjaajilta ja hoitotyön aineopettajilta. Opiskelijan kuunteleminen ja hänen asioistaan keskusteleminen sekä tehtyjen mahdollisten päätösten kirjaaminen  sitouttaa  selkeästi opiskelijaa  opinnoissa. Kaikkinainen läsnäolo merkitsee opiskelijalle hyvin paljon. Opintojen lopettamista on melko vähän, eikä soveltumattomuutta alallekaan tule usein ilmi. Soveltumattomuuteen yleisin syy on päihteet. Naisvaltaisella alalla luonnollisista syistä keskeytyksiä on jonkun verran  eli äitiys- ja vanhempainvapaita, jolloin  opinnot saatetaan tavallisesti päätökseen kun elämäntilanne sen sallii.

 

LÄHTEET:
Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017. Luettu 15.2.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170531

Opetus- ja kulttuuriministeriö. www-sivut. Luettu 15.2.2018. http://minedu.fi/amisreformi

Opetushallitus 2018. Opetushallituksen www-sivut. Luettu 9.3.2018. http://oph.fi/ajankohtaista/tiedotteet/101/0/entista_useampi_ei_suorita_ammatillista_tutkintoa_loppuun_-_tukea_kohdennettava_yha_yksilollisemmin

Pursiainen, S. 2016. Uudistuva opettajuus ja yksilölliset opintopolut ammatillisessa koulutuksessa. Suomen ISBN-keskus: USA.

Reformintuki. www-sivut. Luettu 15.2.2018. http://oph.fi/reformintuki

Sandberg, E. 2018. Adhd ja oppimisen tuki.Viro:PS-kustannus.

Sandberg, E. Oikeusturva ammatillisessa koulutuksessa-luento 7.3.2018

Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326

THL 2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos www-sivut. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/opiskeluhuolto päivitetty 1.9.2015

Törrönen, S.,  Hannukkala, M., Ruuskanen, U. & Korhonen, E. 2011

Mielen hyvinvoinnin opetus- ja koulutusaineisto toisen asteen oppilaitoksille. Suomen Mielen terveysseura. Kirjapaino Jaarli.